Tienviittoja avoimuuden kultaiselle tielle

Tieteiden talolla 24.5.2016 järjestetty Publishers and funders for Open Access in Finland -seminaari toi yhteen kustantajien, tutkimusrahoittajien ja tieteellisten kirjastojen edustajat keskustelemaan avoimen julkaisemisen rahoitusmalleista. Koko päivän kestäneen tilaisuuden tavoitteeksi oli asetettu kaikkien avoimen julkaisemisen kannalta keskeisten toimijoiden saaminen saman katon alle. Tässä myös onnistuttiin ja työpäivän tuloksena oli useita hyviä keskustelunavauksia avoimen julkaisemisen kannalta ehkä tärkeimpään ongelmaan, eli rahoitukseen.

Knowledge Unlatched

Sven Fund kertoi, miten Knowledge Unlatched -hankkeessa on tartuttu avoimen julkaisemisen haasteisiin.

Aamupäivän ohjelma rakentui berliiniläisen Fullstopp-yrityksen toimitusjohtajan, Sven Fundin, esitelmän ja sitä seuranneiden kommenttipuheenvuorojen ympärille. Ohjelman avasi opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro, jossa valotettiin kansallisen Avoin tiede ja tutkimus –hankkeen tavoitteita ja nykytilaa.

Sami Niinimäen avaussanojen jälkeen vuoroon tullut Sven Fund on istunut akateemisten julkaisujen tilausmaksuja koskeneissa neuvotteluissa kummallakin puolella pöytää – alun perin suurena kustantajana tunnetun Springerin työntekijänä ja myöhemmin tiedekirjastojen edustajana. Fundin viesti esitelmän alussa oli, että OA-julkaisua edistävien tahojen tulisi kiinnittää huomiota juuri suurten kustantajien kasvavaan asemaan myös tällä saralla. Avoimen julkaisemisen keskeinen tavoite, eli suurten toimijoiden oligopolin murtaminen, on muussa tapauksessa vaarassa. Tehtävä vaatii uudenlaista ajattelua erityisesti kirjastojen suunnalta, jotka ovat tottuneet maksamaan tilausmaksuja ja täydentämään omia kokoelmiaan. Kirjoittajien kanta on yleisesti ottaen positiivinen avointa julkaisemista kohtaan, kunhan julkaisun tasokkuudesta voi olla varma. Kirjoittajamaksujen suosio ei ole niin selvä.

Fund on ollut mukana Knowledge Unlatched –hankkeessa, jonka tulosten esittely oli pääosassa hänen puheenvuorossaan. Tiivistetysti hankkeen ideana on koota kirjastojen yhteistyöverkosto, joka yhdessä maksaa tiedekustantajalle kiinteän korvauksen siitä, että kustantaja julkaisee tietyn julkaisun avoimesti saataville. Mitä enemmän kirjastoja osallistuu, sitä halvemmaksi yksittäinen ”vapautettava” julkaisu tulee yksittäiselle kirjastolle. Alkuvaiheessa KU-hanke on keskittynyt vain englanninkielisiin monografioihin yhteiskuntatieteen ja humanististen tieteiden alalta. Samaa mallia on kuitenkin tarkoitus testata vuonna 2018 myös tiedelehtien kanssa ja samalla monografioiden kokoelmaa kasvatetaan edelleen.

Kotilava ja konsortio

Knowledge Unlatched on yksi ratkaisuyritys avoimen julkaisemisen edistämiseksi. Sen lähestymistapa on sopeuttaa nykyinen tilauspohjainen järjestelmä kohti joukkorahoitettua avointa julkaisemista. Sven Fundin kuvaamassa KU-hankkeessa onkin joitakin yhtymäkohtia Kotilava-hankkeeseen, jonka esitteli hankkeen rahoitusmallin selvitystyöstä vastaava Riitta Koikkalainen. Myös kotimaisten tiedelehtien rahoituskysymyksen ratkaisuksi ollaan suunnittelemassa useiden toimijoiden yhteenliittymää, joka tukisi monissa yhteyksissä tärkeiksi todettujen kotimaisten tiedelehtien toimintaa. Tällaiseen konsortiomalliin voisivat osallistua tiedekirjastot ja yliopistot, tutkimusorganisaatiot sekä erilaiset tutkimusrahoittajat.

Avointa julkaisemista kommentoitiin monesta näkökulmasta. Annikki Roos puhui kirjastojen edustajana.

Mahdollisten rahoittajatahojen kommentteja avoimesta julkaisemisesta kuultiinkin Koneen säätiötä edustavalta Kalle Korhoselta sekä Helsingin yliopiston kirjaston Annikki Roosilta. Jotkin ulkomaiset rahoittajat ovat alkaneet vaatia tulosten avointa julkaisemista, mutta Suomessa esitetään tavallisesti suosituksia. Näin tekee myös Koneen säätiö, jonka aihetta koskevia linjauksia Korhonen esitteli. Korhonen alleviivasi esitelmänsä lopussa, että nyt elettävän siirtymävaiheen aikana tulee tehdä huolellisia kokeiluja avoimeen julkaisemiseen siirtymisessä, jotta arvokkaat tiedelehdet pysyvät hengissä ja voivat toimia myös uudella aikakaudella.

Uuteen aikakauteen loi katsauksen myös kirjastoja edustanut Roos. Kirjastojen edun mukaista olisi päästä eroon erilaisista päällekkäisistä maksujärjestelyistä ja korvaavia vaihtoehtoja on useita, joista APC-maksujen keskitetty kustantaminen voisi olla yksi. Suomalaisten tiedejulkaisujen avoimeksi saattamisen osalta Roos ei nähnyt mahdolliseksi vain kirjastojen muodostamaa konsortiota, kuten KU-hankkeen tapauksessa, vaan sellaisen takana pitäisi olla laaja joukko erilaisia toimijoita.

Kustantajien näkökulma oli odotetusti hieman erilainen ja heitä edustanut Suomen tiedekustantajien liiton Pekka Nygren totesikin olevansa tilaisuuden iso paha susi. Kustantajien viestinä kuitenkin oli, että avoin julkaiseminen on itsessään toivottava kehityssuunta, mutta samalla pitää huomioida kustantajan kasvavat vastuut ja ratkaista rahoitukseen liittyvät ongelmat.

Aamupäivän viimeisen puheenvuoron piti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Niklas Alén, joka esitteli avointen monografioiden julkaisemiseen liittynyttä hanketta. Seuran lähestymistapa avoimeen julkaisemiseen on ollut hyvin erilainen verrattuna Knowledge Unlatched -hankkeeseen, sillä tässä tapauksessa aloitteen on tehnyt kustantaja itse. Hankkeen tuloksena SKS alkaa julkaista avoimesti englanninkielistä Studia Fennica –sarjaa vielä tämän vuoden aikana.

Työryhmät

Iltapäivän ajaksi osallistujat jakaantuivat kolmeen työryhmään jatkamaan aamulla aloitettuja keskusteluja eri näkökulmista. Sven Fundin vetämä työryhmä keskusteli avoimeen julkaisemiseen liittyvistä kansainvälisistä konsortioista ja Kalle Korhonen johti puhetta tutkimusrahoitukseen liittyen. Kotimaisia tiedelehtiä käsitellyttä ryhmää alustivat Riitta Koikkalainen sekä Poliitikasta.fi-julkaisun päätoimittaja Johanna Vuorelma.

Siitä huolimatta, että työryhmien teemat olivat lähtökohtaisesti erilaisia, päädyttiin joltain osin samojen ongelmakohtien pariin. Näistä keskeisimmät koskivat kotimaisilla kielillä tapahtuvan julkaisemisen tulevaisuutta ja toisaalta julkaisujen takana olevien seurojen tulevaisuutta. Aivan aiheellisesti useamassa yhteydessä nousi esille kysymys siitä, miten avoimeksi muuttuvan lehden takana oleva seura pystyy ylläpitämään toimintaansa ilman jäsenjulkaisuaan.

***

Antoisan tapahtuman esityskalvot löytyvät jo nyt Doriasta ja alkupäivän esitelmät ovat nähtävissä myös täällä.

 

Teksti: Antti-Jussi Nygård
Kuvat: Jyrki Ilva